FAQ - Gm-ruoka
Geeniruuan kehittely on suuryritysten käsissä
Geenitekniikan käyttö sinällään ruoantuotannossa on "koko-neutraalia". Sitä voivat harjoittaa suuret kaupalliset yritykset USA:ssa yhtä hyvin kuin pienviljelijät Afrikassa, koska koko teknologia on "pakattu siemeneen". Muita uusia tuotantopanoksia ei yleensä tarvita.
Jalostustoiminnan ja siementuotannon huomattava keskittyminen suuriin yrityksiin voi kuitenkin haitata geenitekniikan koko potentiaalin käyttöönottoa sekä kehittyneissä että kehitysmaissa.
Kehittyneissä maissa viljelylajikkeiden jalostus on viimeisen 30 vuoden aikana siirtynyt pääasiassa julkisesti rahoitetusta suureksi osaksi yksityisesti rahoitetuksi toiminnaksi. Syynä tähän kehitykseen on ollut uusien lajikkeiden oikeudellisen suojan (kasvinjalostajan oikeudet, patentit) paraneminen ja tätä kautta yksityisen investoinnin kiinnostuksen lisääntyminen. Kehitys on alkanut jo ennen muuntogeenisten viljelylajikkeiden markkinoille tuloa. Jalostustyön ja muuntogeenisten eliöiden lakisääteisten laajojen turvallisuustutkimusten kalleus on myös edistänyt kasvinjalostustoiminnan keskittymistä.
Geenitekniikan hyödyntämiselle kasvinjalostuksessa sekä kehitys- että kehittyneissä maissa on erittäin tärkeätä, että liian laajoilla patenteilla ei vaikeuteta alan innovaatioiden käyttöönottoa. Koska geeniteknologia on vielä nuori teknologian ala, innovaatioita parhaalla mahdollisella tavalla stimuloivan oikeudellisen suojan laajuuden löytäminen vie aikaa.
Markkinataloudessa se mitä yritykset tuottavat ja myyvät riippuu kysynnästä. Sen lisäksi toiminnan tulee olla kannattavaa ts. tuottaa voittoa. Koska kehitysmaiden ostovoima on huomattavasti vähäisempi kuin kehittyneiden maiden, läntiset yritykset eivät suuntaa tuotteitaan kehitysmaihin.
Tästä syystä on erittäin tärkeätä, että julkisia varoja suunnataan sellaisten viljelylajikkeiden kehittämiseen, jotka soveltuvat kehitysmaihin sekä myös kehittyneissä maissa lajikkeisiin, joiden markkinat ovat rajatut mutta joilla voi olla paikallisesti huomattavaa merkitystä.
Niiden geenitekniikan kasvisovellusten osalta, joita kehitysmaissa on otettu käyttöön, näistä lajikkeista on saatu kannattavuuden kannalta myönteisiä kokemuksia nimenomaan pienviljelmillä. Muuntogeenisiä kasveja viljeltäessä on säästynyt energiaa ja torjunta-aineita ja viljelymaiden eroosio on vähentynyt. Tätä kautta sadot ovat lisääntyneet ja viljelijöiden tulot ovat kasvaneet. Tästä on hyvänä esimerkkinä Kiinan neljä miljoonaa pienviljelijää, jotka kasvattavat hyvin kannattavasti hyönteiskestävää Bt-puuvillaa.
Ylitarkastaja Tuula Pehu
Maa- ja metsätalousministeriö