FAQ - Gm-ruoka
Geenitekniikan käytölle kasvintuotannossa on ominaista laaja-alaisuus, ei rajoittuneisuus johonkin tiettyyn tuotantomuotoon, kasviin tai ominaisuuteen samassa määrin kuin perinteisessä kasvinjalostuksessa. Lisäksi perinteiseen kasvinjalostukseen verrattuna se on täsmällisempää ja hallitumpaa.
On kuitenkin totta että geenitekniikka kasvintuotannossa on tällä hetkellä laajimmin omaksuttu maissa, joille suureksi osaksi kemiallisiin torjunta-aineisiin ja lannoitteisiin perustuva laaja-alainen kasvintuotanto on tyypillistä kuten USA:ssa, Argentiinassa ja Kanadassa. Tärkeänä syynä tähän on ollut se, että ns. ensimmäisen sukupolven muuntogeenisiin kasveihin on jalostettu pääasiassa rikkakasvi- tai tuhohyönteiskestävyys, mikä on vähentänyt kemikaalien käytön tarvetta kasvintuotannossa. Toinen merkittävä syy on ollut, että näissä maissa kuluttajat ovat laajalti hyväksyneet uuden teknologian käyttöönoton ruoantuotannossa.
Tällä hetkellä kehitteillä oleviin ns. toisen sukupolven muuntogeenisiin kasveihin on siirretty laaja kirjo uusia geenejä, jotka parantavat kasvien satoisuutta, kestävyyttä ja laatua, ominaisuuksia jotka viljelijöiden lisäksi hyödyttävät myös kuluttajia. Kehitteillä on lisäksi ympäristöstressejä, kuten kasvitauteja, kylmyyttä, suolaisuutta ja kuivuutta paremmin kestäviä viljelykasveja.
Suomessa, missä emme pohjoisen sijaintimme vuoksi pysty kilpailemaan määrällä, uusimman geenitiedon hyödyntäminen maataloustuotannossa avaa uusia mahdollisuuksia ympäristöystävällisen ja erityisesti kuluttajia hyödyttävien uusien erikoistuotteiden kuten terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuotannolle.
Maailmanlaajuisesti käynnissä on useita tutkimushankkeita, joissa kehitysmaissa perinteisesti viljeltäviä ruokakasveja jalostetaan geenitekniikan avulla: Riisiin on onnistuttu siirtämään A-vitamiini- ja rautapitoisuuksia sekä suolankestävyyttä parantavia geenejä. Kehitteillä on myös peruna ja bataatti, joiden ravintosisältöä on parannettu nostamalla niiden proteiinipitoisuutta. samoin kuin Afrikkaan soveltuva proteiinibataatti. Myös kassavan A-vitamiinipitoisuutta on onnistuttu näin parantamaan.
Missä määrin kehittyneet ja kehitysmaat lopulta haluavat omaksua uuden jalostusteknologian kasvintuotannossa riippuu ennen kaikkea yhteiskunnallisista, ei niinkään tekniikkaan itseensä, liittyvistä seikoista.
Ylitarkastaja Tuula Pehu
Maa- ja metsätalousministeriö