Väittämiä geeniruuasta
Tavallisessa ruuassa ei ole geenejä
Ruuan lähtöaineina käytettävät elävät oliot, kuten kasvit ja eläimet, koostuvat valtavasta määrästä soluja, mikro-organismien ollessa yleensä yksisoluisia. Kaikissa soluissa on perimäaines eli suuri joukko geenejä ryhmittyneinä ”helminauhoiksi”, joita kutsutaan kromosomeiksi. Ilman geenejä ei ole elämää. Tuoreravinnossa geenit voivat olla vielä ehjiä ja toimintakykyisiä. Mitä pidemmälle ja voimakkaammin ruokaa prosessoidaan, sitä enemmän ruuan eri komponentit, siis myös geenit, hajoavat ja muuttuvat. Ihmisen ruuansulatus pilkkoo ruuan geenit samoin kuin muutkin ruuan osaset, ja käyttää sitten nämä pilkkoutumistuotteet hyväkseen. Pitkälle jalostetuissa tuotteissa (esim. sokerijuurikkaasta eristetty sokeri, rypsistä puristettu öljy) ei geenejä (kuten ei juuri muitakaan kasvin ainesosia) ole jäljellä.
Jos joku oikeasti pelkäisi geenejä ruuassaan, niin sitten vain koostamaan ateriansa pillereistä (vitamiinit, hivenaineet), päälle kulaus öljyä, lusikallinen sokeria, proteiinivalmistetta, kuitujakin pitäisi saada jne. Olen joskus leikitellyt ajatuksella tuottaa ”geenitöntä ruokaa”, mutta epäilen, ettei sillä sittenkään rikastuisi. Oikean ruuan aromeilla, väreillä, muodoilla ja suutuntumalla voidaan loihtia päivän kohokohta, ja nauttia surutta päivän geeniannos.
Professori Sirpa Kärenlampi
Soveltavan biotekniikan instituutti
Kuopion yliopisto