Biolääketiede
Milloin ihmisten kloonaus tulee mahdolliseksi?
Vuoden 2003 elokuuhun mennessä oli julkaistu ainakin 11 eri nisäkäslajin kloonaus. Eri eläinlajien kloonaukseen liittyvät tekniset vaatimukset voivat jonkin verran poiketa toisistaan, mutta toistaiseksi saatujen kokemusten perusteella samat pääperiaatteet näyttäisivät pätevän kaikille lajeille. Tämän perusteella voitaneen ajatella, että menetelmänä ihmisen kloonaus ei oleellisesti poikkeaisi muiden nisäkkäiden kloonauksesta. Suora vastaus kysymykseen voisikin olla: Se on sitä jo nyt. Käytännössä tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Vaikka muiden lajien kloonaus näyttäisikin noudattavan tiettyjä lainalaisuuksia, mikään ei takaa, että tilanne ihmisen alkioilla olisi sama. Teknisiä ongelmia voisi siis
ilmaantua.
Suurimpana rajoittavana tekijänä ihmisen kloonauksessa ja sen kehittämisessä lienee (lainsäädäntöjen ohella) munasolujen saatavuus. Tehokkaimmillaankin yhden klooniyksilön syntymiseen on tarvittu kymmenissä tai jopa sadoissa laskettava määrä munasoluja. Kun tekniikkaa ei täysin osata, voidaan ajatella sen kehittämiseen kuluvan vielä huomattavasti tätä enemmänkin munasoluja, joiden hankkiminen edellyttäisi jo varsin merkittäviä resursseja. Myös sijaissynnyttäjien määrä muodostuisi varsin suureksi.
Edellä olevat resurssikysymykset ovat tietenkin (ja valitettavasti) ratkaistavissa rahalla. Jos alkuperäiseen kysymykseen lisää määreen "terve ihmislapsi", eli milloin voidaan taata, että syntyvä klooni on terve, vastaus olisikin toisennäköinen. Tämä olisi kaikkien kloonausta miettivien hyvä muistaa.
FT Timo Tuuri
Väestöliiton lapsettomuusklinikka