Biolääketiede
Ensin oli lintuinfluenssa ja nyt sikainfluenssa. Miksi ihmiset sairastuvat näihin ja mikä tekee influenssasta niin vaarallisen?
Influenssa A-viruksella on kyky aiheuttaa infektioita paitsi ihmisessä, myös mm. linnuissa ja siassa. Viruksen rakenteessa on epidemiologisesti erittäin tärkeä ominaisuus. Sen geneettinen tieto on kahdeksana yksittäisenä RNA-jaokkeena viruksen sisällä. Pääsääntöisesti kukin jaoke edustaa yhtä geeniä ja kukin geeni ohjaa yhden valkuaisaineen tuottamisen.
Joskus voi käydä niin, erityisesti Aasiassa, jossa ihmiset ja siat ja siipikarja elävät niin läheisessä kontaktissa, että esimerkiksi sika infektoituu samanaikaisesti sekä toisista sioista peräisin olevalla viruksella että myös ihmisestä peräisin olevalla kausiepideemisellä viruksella.
Tällöin voi muodostua uusia viruspartikkeleita, joissa osa geeneistä on peräisin sian viruksesta ja osa ihmisen viruksesta. Kun tälläinen virus infektoi ihmisen, saatamme puhua sikainfluenssaviruksesta.
Nimitys sinäänsä on harhaanjohtava, koska sioilla on säännöllisestikin omia viruksiaan, jotka aiheuttavat niissä ihmisen influenssan kaltaista tautia. Koska tällainen uusi virus poikkeaa merkittävästi aikaisemmin ihmisissä tautia
aiheuttaneista influenssaviruksista, väestöllä ei ole suojaavaa immuniteettia ja sairastavuus saattaa nousta kausiepidemoita korkeammaksi.
Lintu-influenssaviruksen kohdalla tilanne on taas se, että H5N1-virus on lintujen virus, joka aiheuttaa niissä tappavan taudin. H5-geeni on tyypillisesti vain linnuissa esiintyvä, eikä sen ei ole koskaan todettu aiheuttaneen epidemioita ihmisessä. Ihmisessä epidemioita aiheuttaneet
viruksen alatyypit ovat olleet H1-, H2- tai H3-tyyppiä.
Dosentti Raija Vainionpää
Virusopin laitos, Turun yliopisto